Kasvavan pennun ruokinta
Koiranpennun pääasiallinen ravinto neljän viikon ikään asti on sen emon maito. Jo kahden viikon ikäiselle pennulle voi kuitenkin antaa muuta ravintoa tutustumistarkoituksessa. Pennulle voi tarjota esimerkiksi pientä määrää kädenlämpöiseen veteen turvotettua penturuokaa. Ruokinnanmuutokset pentuiässä tulee tehdä varoen, sillä nopeista muutoksista seuraa helposti häiriöitä ruoansulatuskanavaan, ripulia ja muita vatsaoireita.
10-viikoiseksi asti pennulle annetaan 4–5 pientä ateriaa päivässä. Tämän jälkeen aterioita annetaan kolme, kunnes pentu painaa noin puolet rodunmukaisesta aikuispainosta. Sitten koiranpentua siirrytään ruokkimaan kahdesti päivässä, kunnes aikuispaino on saavutettu. Penturuoka tai kasvavan koiran ruoka on suositeltavaa, kunnes noin 75% aikuispainosta on saavutettu.
Pennut lihovat herkästi, joten koiranpennulla ei saa olla vapaata pääsyä ruokakupille. Lihomisesta voi seurata vakaviakin kasvuongelmia. Pennun kasvua ja lihomista on seurattava huolellisesti ja arvioitava tarpeellinen ruokamäärä. Ruokapussien kyljistä löytyvät suuntaa antavat ruokintamäärät helpottavat tarvittavan ravintomäärän laskemista.
Koira on luonnostaan sekaravinnonsyöjä, joten on mahdollista ruokkia sitä myös osin kasvisravinnolla. Ehdottomasti suositeltavampaa on kuitenkin eläinperäisiin raaka-aineisiin perustuva ruokinta, sillä koiraeläinten luontainenkin ravinto koostuu pääosin eläinravinnosta. Koiralle ei saa antaa raakoja vihanneksia tai kasviksia, sillä koiran suolisto ei sulata niitä. Kotiruokaa syövän koiran vihannesten tulee siis olla keitettyjä. Myös liha tulee vielä pentuvaiheessa kypsentää. Riisi sulaa koiran suolistossa hyvin, ja sopii siis koiran ruokkimiseen. Kuitenkin on muistettava, että koiran tulee syödä suhteessa eniten lihaa.
Pennun terveydenhoito
Koiranpentua hankittaessa tulisi tietää, onko pennulle annettu tarpeelliset rokotukset. Suomeen tuodaan nykyään todella paljon koiria ulkomailta, myös alueilta, joilla tartuntatauteja ja loisia esiintyy. Koirien rokottamattomuus kasvattaa epidemioiden mahdollisuutta. Penikkatauti, parvo, rabies ja tarttuva maksatulehdus eivät ole kadonneet maailmasta, vaikka ne Suomen alueella ovatkin erittäin harvinaisia sairauksia. Kennelyskä on erittäin hankala ja vaivalloinen sekä koiralle että omistajalle. Lisäksi pentu kannattaa matolääkitä suolinkaisia vastaan.
Pennulle liikunta on kasvun ja kehityksen kannalta tärkeää. Pentua kannattaakin opettaa heti pienestä säännölliseen liikuntaan ja ulkoiluun. Samalla pentu oppii tärkeitä taitoja, kuten hihnassa kulkemisen, komentosanat ja erilaisissa ympäristöissä liikkumisen. Pentua ei tule pakottaa liian reippaaseen liikuntaan, vaan sen jaksamista on seurattava ja vältettävä liiallista riehumista. Pennun terveyden seuraaminen on omistajalle ensiarvoisen tärkeä asia.